Jyväskylän ammattiopiston hiusalan opettaja Riitta Myllyniemi perehdyttää partakurssilla opiskelijat muun muassa partamalleihin, partatarvikkeisiin ja -tuotteisiin sekä niiden käyttöön. Yli 20 vuotta alalla ollut ammattilainen tietää, että parta on vuosien saatossa yhdistetty esimerkiksi älykkyyteen.
Parralla tuodaaan esiin omaa tyyliä ja ajatusmaailmaa.
Hiusalan opettaja Riitta Myllyniemi
– Sitä on monesti väitetty, mutta kyllä älykkyys tulee varmaan muusta kuin pelkästä parrasta. Viisaan miehen merkkinä partaa on pidetty ja tiedemiehiin yhdistetty, kuvailee Myllyniemi.
Myllyniemen mukaan monet miehet sanovat, että varsinkin jos hiukset ovat lähteneet, niin parralla korostetaan ulkoista olemusta, omaa tyyliä ja persoonallisuutta.
– Parta on varmaan tietynlainen miehen ja miehisyyden mittari. Sillä tuodaaan esiin omaa tyyliä ja ajatusmaailmaa. Se kuuluu siihen kokonaisuuteen, jota mies edustaa.
Parralla voi peittää tai korostaa kasvojen ja leuan muotoja ja piilottaa pieniä "virheitä", esimerkiksi arpia tai luomia.
Partamallit ja -muodit ovat historian saatossa vaihdelleet viiksistä poskipartaan ja kaikkeen siltä väliltä. Tämän päivän partamuoti on aika vaihteleva. Myös nuorilla miehillä näkee nyt paljon partoja.
– Tietty huolettomuus saa nyt näkyä. Vaikka olisikin rehottava sänki, niin reunaosat on siististi muotoiltu. Tietty järjestys pysyy näin miehen kasvoilla. Paljon käytetään sänkipartaa, rajattua leukapartaa ja pientä partaa on myös paljon.
Armeija-ajan sänkitarina taustalla
Harri "Harmi" Rautiainen työskentelee karstulalaisessa yrityksessä laatujohtajana ja harrastaa muun muassa kundoa eli itsepuolustuspainotteista kuntoliikuntaa. Sen paremmin töissä kuin harrastuksissakaan pitkästä leukaletistä ei kuulemma ole ollut toistaiseksi harmia.
Muotivirtaukset eivät ole Rautiaisen parran mittaa säädelleet, vaan parran tarina juontaa juurensa armeija-aikaan ja vuoteen 1992, kun mies oli Karkialammen varuskunnassa Mikkelissä päivärahajonossa.
Ajattelin, että kun armeijasta pääsen, niin vähään aikaan en taida partaa ajella.
Harri Rautiainen
– Komppanian päivärahan jakaja eli komppavääpeli oli sanonut, että jos hänellä on parransänki, niin silloin varusmiehelläkin saa olla. Huomasin jonossa melkoisen sänkeni ja palvelustakin taskussa oli höylä ja raavin sillä sänkeä pois, että pääsisin siloposkisena hakemaan päivärahoja, kertoo Rautiainen.
Komppavääpelin toimistossa odottikin sitten yllätys.
– Mies istui siellä sikari suussa ja hirveä sänki rehotti naamassa. Hän oli palannut leiriltä, missä ei niin partaa ajella ja hänen mukaansa minullakin olisi siis saanut olla sänkeä. Tuolloin ajattelin, että kun armeijasta pääsen, niin vähään aikaan en taida partaa ajella, muistelee Rautiainen.
Osa tuijottaa, osa uskaltautuu juttusille
Rautiainen toteaa, että jos pitkä leukaletti pitää saada piiloon, niin sen voi sujauttaa paidan alle tai kietoa pari kertaa kaulan ympäri. Oma hommansa on myös parran huoltamisessa.
– Pari kertaa viikossa letti avataan, pestään ja letitetään uudelleen. Itse tämän aina letitän. Kun parta oli vähän lyhyempi, niin pidin sitä kahdella letillä.
Rautiainen kertoo, että Suomessa ihmiset tyytyvät lähinnä tuijottamaan pitkäpartaista miestä, mutta ulkomailla otetaan rohkeammin kontaktia.
– Yleensä ihmisten kysymys on, että kuinka kaun tuo on tuossa ollut.
Vauhdissa isot vaihtelut
Riitta Myllyniemen mukaan Rautiaisen parta on jo harvinaisen pitkä. Parran kasvuvauhti on myös varsin yksilöllistä.
– Pisimpiä partoja, joita itse olen nähnyt, niin ne ovat olleet noin 30 senttisiä eli johonkin vatsan seudulle yltäviä. On henkilöitä, joilla kasvaa parta jo päivässä sängestä mittaa ja niitä, joilla pienenkin sängen kasvatus kestää viikon tai kaksi, kuvailee Myllyniemi.
Parran ajaminen usein ei juurikaan vauhdita parran kasvua.
Hiusalan opettaja Riitta Myllyniemi
- Kyllä varmaan niin sanotulla suomalaisella perusmiehellä parran pituus jää maksimissaan 20-30 senttiin.
Myllyniemen mukaan parrankasvatusvinkkejä ei häneltä ole paljon vuosien saatossa kyselty. Partaan ja hiuksiin pätevät pääosin samat tutut jutut.
– Terveelliset elämäntavat ja että verenkierto toimii hyvin, niin silloin karva saa ravintoaineita enemmän ja kasvaa parempikuntoisena. Kasvunopeuteen ei juuri pysty ulkopuolelta vaikuttamaan. Parran ajaminen usein ei esimerkiksi juurikaan vauhdita parran kasvua muuten kuin ehkä verenkierron vilkastumisen kautta.
Hiusalan opettaja tietää, että partasuut ovat karvoillleen hyvinkin uskollisia eli jos parta on tullut kasvatettua, niin siitä ei yleensä hetken mielijohteesta luovuta.
– Jos parta on ollut pitkään ja siitä luopuu, niin miehestä itsestäänkin voi tuntua, että peilistä katsoo vieraannäköinen tyyppi ja voi olla, ettei lähipiirikään heti tunnista miestä ilman partaa.
Mieleenpainuva mies
Myös Harri Rautiaiselle parta on osa persoonaa.
– Kyllähän se imagoasia on ja osa persoonaani. Kun lempinimeni on "Harmi" ja minulla on tällainen parta, niin jään hyvin myös ihmisille mieleen.
Naisten hurmaamiseksi leukaletti ei Rautiaisen mukaan ole olemassa.
– Ei tarvitse vedota kuin omaan vaimoon. 14 vuotta ollaan oltu yhdessä ja neljä vuotta naimisissa. Minulla oli letti jo kun aloimme seurustella, eikä parrasta ole tullut kotona kiistaa. Vaimokin on tähän tottunut jo, sanoo Rautiainen.